Parin kuukauden takaisessa postauksessa, jonka löydät tästä, lupasin kertoa joskus tarkemmin suhteestani Tukholmaan. Ja nyt ajattelin lunastaa lupaukseni, sillä Ruotsi on alkanut kummittelemaan mielessäni yhä enemmän…
Miksi Ruotsi
Minulla on melko vahvat siteet Ruotsiin. Olen viettänyt siellä lähes kaikki lomani lapsena ja nuorena. Ensin perheen kanssa, sitten hoitamassa lapsia ja lopuksi töissä. Jostain syystä Ruotsi tuntui jo silloin enemmän omalta paikalta. Tukholma tuli tutuksi ja pidin sen ”elävyydestä”.
Opiskelujen ja työharjoitteluiden alettua siellä oleminen kuitenkin hiipui ja kolusin läpi kaupunkeja Suomessa. Sitten muutin Lähi-itään, säilyttäen kuitenkin yhä toista jalkaa Suomen metsissä. Luonto onkin Suomessa asia, jota en voisi jättää kokonaan taakseni. Mutta…
Suomessa ollaan mielestäni menossa joissakin asioissa hieman väärään suuntaan. Kehitys on monessa asiassa laskusuunnassa, mikä on harmi. En kuitenkaan halua tässä postauksessa ottaa kantaa epäkohtiin. Eikä sitä tarvitse edes lähteä kaukaa etsimään: sitä ovat some, uutiset ja keskustelupalstat pullollaan.
Ruotsi vs. Norja
Norjassakin on paljon asioita, joita arvostan. Pidän kielestä, mutta harmikseni en osaa sitä lainkaan. Tämä on kenties painavin syy, miksi valinta Ruotsin ja Norjan välillä tällä hetkellä on melko helppo. Pidän kuitenkin kaikki ovet auki ja annan tulevaisuuden näyttää suuntaa.
Toiseen Pohjoismaahan muuttamisessa kynnys ei ole iso. Maasta toiseen pääsee nopeasti, kulttuurissa ei ole suuria eroja ja useimmat pystyvät edes jollakin tasolla kommunikoimaan muilla kielillä. Itselläni tähän listaan kuuluu lisäksi maassa asuvia sukulaisia, ennestään tuttu kaupunki ja halu seurata sisäistä tunnetta.
Olen ajatellut varata muutaman päivän reissun Tukholmaan joulukuussa ja mennä katsomaan, josko minussa todella heräisi halu muuttaa ja ottaa ensimmäinen askel asian suhteen.
Laukut pakattuina?
Seuraa paljastus… Olen ollut teknisesti ottaen asunnoton Suomessa vuodesta 2016 (lukuunottamatta mökkiä). Minulla on paikka, jossa säilytän tavaroitani, mutta saisin kaikki tavarani alle 10 minuutissa autoon ja olisin valmis lähtemään. Jollekin saattaisi olla melko ahdistavaa, mutta itse nautin vapauden tunteesta, joka tästä on syntynyt. Vapaus lähteä on jotakin, mikä ajaa monen muun asian edelle. Luonto ja vapaus ovatkin asioita, joita en olisi valmis vaihtamaan. Mihinkään.
Eli käytännössä laukut ovat jo pakattuina, mutta kohde vielä avoinna. 😉
// Yes, I’ve been thinking about that for a long time. In a post from a couple of months ago, which you can find here, I promised to tell you more about my relationship with Stockholm. And now I thought to keep my promise, because Sweden has begun to haunt my mind more and more…
Why Sweden
I have quite strong ties to Sweden. I have spent almost all my holidays there as a child and teenager. First with the family, then being a babysitter and then working. For some reason Sweden already felt more like my own place. I start known Stockholm better and I liked its “vibrancy”.
However, after my studies and internships began, being there faded away and I wandered some cities in Finland: Lahti, Kotka, Tuusula, Espoo and Helsinki. Then I moved to the Middle East, still keeping one foot in the forests in Finland. In Finland nature is something that I could not completely leave behind. But…
I think we are going in the wrong direction in some matters here. The development is in a downward direction in many respects, which is a shame. However in this post I don’t want to take a stand on the grievances. And you don’t even have to go far to look for it: social media, news and discussion forums are all there.
Sweden vs. Norway
There are many things I appreciate in Norway as well. I like the language, but unfortunately I don’t know it at all. This is perhaps the most important reason why the choice between Sweden and Norway is currently quite easy. However, I will keep all doors open and let the future show the direction.
When moving to another Nordic country, the threshold is not high. You can get from one country to another quickly, there are no big differences in culture, and most people are able to communicate in other languages at least at some level. For me, this list also includes relatives, an familiar city and the desire to follow an inner feeling.
I’ve been thinking of book a trip to Stockholm for a few days in December and going to see if I really want to move and take the first step.
Bags packed?
The revelation follows… I have technically been homeless in Finland since 2016 (not counting the cabin). I have a place where I store my stuff, but I could get all my stuff in the car in less than 10 minutes and be ready to go. It might be quite unnerving for someone, but I personally enjoy the feeling of freedom that has arisen from this. The freedom to leave is something that takes precedence over many other things.
So, in practice, the bags are already packed, but the destination is still open. 😉
